Vastuullisuus on tullut jäädäkseen. Se ei ole muoti-ilmiö, jolla voi ratsastaa markkinoinnissa, vaan aitoja tekoja, jotka kasvattavat sidosryhmien luottamusta. Siitä on tullut yhä keskeisempi osa yritysten kaikkea toimintaa: johtamista, liiketoimintaa, arvonmääritystä ja henkilöstöpolitiikkaa. Siitä on tullut myös rekrytointivaltti. Yhä useammin työntekijät valitsevat työpaikakseen yrityksen, jossa kokevat toiminnan olevan vastuullista, eettistä ja kestävää, ja toteuttavan työntekijän omia arvoja.
Marja Keränen
Viimeisimmät kirjoitukset:
Viestintä on kuin talo. Kun perusta on kunnossa, sen päälle on hyvä rakentaa vankka ja toimiva rakennus. Talossa voi olla monia kerroksia, mutta kaikkia niitä kannattelee huolellinen pohjatyö. Viimeistellyn talosta tekee kokonaisuutena hyvä työn jälki.
Koronaepidemia on osoittanut, että asiat voivat muuttua nopeasti. Yritykset ja organisaatiot joutuvat miettimään uusia tapoja toimia ja pitää yhteyttä asiakkaisiinsa. Kaikki, jotka voivat, vetäytyvät etätöihin. Osa kiirehtii työpaikalle varmistamaan yhteiskunnan toiminnan. Kaikilla on suuri tarve saada luotettavaa tietoa.
Valmiiksi mietityt viestit takataskussa tai pöytälaatikossa. Kuulostaako tylsältä käyttää aina samoja viestejä ja vastata kysymyksiin samoin sanoin? Tylsää se ei kuitenkaan ole, vaan kuulijan tai lukijan kannalta rakentavaa.
Tieto hyvistä osaajista ja työnantajista leviää edelleen suusta suuhun. Rekrytointiviestinnässä parhaiden tekijöiden tavoittamisessa täytyy välttää liian kapeaa keinovalikoimaa. Hyvä työnantajakuva vahvistuu suosittelu kerrallaan – kanavasta riippumatta.
Kaupunkien kehittämisen tavoitteita teknologialla tukeva Smart City -ajattelu on nyt ajankohtaista globaalisti. Datasta jalostuu suunnitelmia, joiden käytäntöön viemisessä viestinnällä on iso rooli. On tärkeää katsoa asioita kaupunkilaisten silmin.
Nopeatahtisten somekanavien aikana viestinnän suunnittelun aika ei suinkaan ole ohi. Päinvastoin. Mitä enemmän erilaisia välineitä on käytössä, sitä tärkeämpää on pitää huolta keskeisimmistä viesteistä, jotka toistuvat.
Kun parikymppinen Maija ostaa huulipunan tai hiusvärin, mistä hän tietää, millaisen valitsee? Seuraako hän mainoksia vai kuuleeko kavereilta? Varmasti näitäkin, mutta yhä useammin hän lukee tuotteista itseään kiinnostavasta blogista ja ostaa tuotteen, jota hänen ihailemansa bloggaaja on myös kokeillut. Suomalaiset seuraavat ahkerasti blogeja, ja erityisesti nuoret naiset hakevat niistä ideoita ja inspiraatiota. Blogeihin ja niiden suosituksiin luotetaan melko hyvin ja niiden perusteella tehdään ostopäätöksiä tai jätetään tuotteita ostamatta.