Suomen parhaiden viestintätöiden kilpailu Finnish Comms Awards 2021 on loppusuoralla. Marketing Finlandin järjestämä kisa tuo esiin viestinnän asiantuntijapalveluja käyttävien asiakkaiden ja toimistojen yhteistyön tuloksia. Muuten ne jäisivätkin vain harvojen tietoon.
LinkedIn on yksi Suomen käytetyimmistä sosiaalisen median kanavista: suomalaiskäyttäjien määrä LinkedInissä on ylittänyt miljoonan, organisaatioista LinkedIniä käyttää yli 80 % ja B2B-organisaatioista jopa yli 90 %*.
Aloitin Meditan viestintäkonsulttina syyskuun lopussa. Nyt lienee oikea hetki avata, kuka olen ja miksi päädyin uuden työpöydän ääreen.
Olen ihmetellyt digitoimistoissa työskentelevien kollegoiden kehuskelua siitä, miten hyvin he tuntevat digimainonnan työkalut. Työkalujen tuntemisessa ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä. Kyse on suunnilleen samasta asiasta, kuin jos printtiviestintää tehdessä kehuisi, että osaa kirjoittaa kuivamustekynällä ja että lehtiössäkin on tosi laadukasta paperia. Digimainonnassa, viestinnässä ja markkinoinnissa yleensäkin taito käyttää työkaluja on itsestäänselvyys. Se millä on todella väliä, on asiakkaan toimialan osaaminen. Se ratkaisee tuottaako kampanja haluttuja tuloksia vai ei.
Monista harrastuksista voi saada hyviä vinkkejä työhön ja työntekoon. Tiinu Wuolio kirjoitti blogissamme aiemmin puolimaratoniin harjoittelustaan ja siitä ammentamistaan vinkeistä työelämään.
Ilmiö vaikuttaa ilmestyvän jostain
Ilmiö ilmestyy, viestintä ja markkinointi tehdään. Kuva: Wikipedia Commons, Frank Olsen
Cheek-ilmiön uusimmassa käänteessä suomalaiset on ohjattu lukemaan kirjaa. Itse hakeuduin Ilmiön kaava -kirjan äärelle ja penkomaan sananselityksiä. Ilmiö-sana ja sen käyttö häiritsee paristakin eri syystä.
Kun jokin asia on ilmiö, sen suosio tai ympärillä tapahtuva kollektiivinen liikehdintä vaikuttaa ikään kuin vain ilmestyvän jostain. Ilmiö on itsessään jotain sellaista, että se saa ihmiset toimimaan, kommunikoimaan, kokoontumaan, hullaantumaan – ja ostamaankin.
