Onnistunut viestintä ja markkinointi ei ole ilmiö

Kun jokin asia on ilmiö, sen suosio tai ympärillä tapahtuva kollektiivinen liikehdintä vaikuttaa ikään kuin vain ilmestyvän jostain. Ilmiö on itsessään jotain sellaista, että se saa ihmiset toimimaan, kommunikoimaan, kokoontumaan, hullaantumaan – ja ostamaankin.

Yhteisöjen innostumiseen perustuvia hittejä ja trendejä on nähty ja tehty kautta aikojen. Everett Rogers julkaisi teoriansa innovaatioiden diffuusiosta 1960-luvulla. Aiheesta on kirjoitettu tieteen piirissä jo 1900-luvun alussa. Jo tuolloin huomio kiinnittyi kommunikaatioverkostoihin innovaatioiden leviämisen kanavina. Tarvitaan siis jotain uutta ja keino levittää se ihmisten keskuudessa. Innovaation leviäminen on käsitteenä rehdimpi – se edellyttää, että käsissä on keksintö tai uudenlainen idea.

Nopean tiedonkulun aikakaudella asioiden saaminen kohdeyleisön tietoon voi olla nopeaa. Verkostoissa kiinnostava asia voi levitä minuuteissa ympäri maailman. Se voi kasvaa muutamassa päivässä suurten massojen teoiksi ja taustalla toimivien kassaan kiliseviksi kolikoiksi.

Monesti asialla ovat media ja lööpit, mutta puhutaan myös ilmiömarkkinoinnista ja -bisneksestä. Mistä oikeastaan on kysymys viestinnän ja markkinoinnin näkökulmasta? Voi olla, että alan ammattilaisena kaivan nyt kuoppaa tielleni: sana verhoaa taakseen jotain, mitä ei haluta kertoa.

Mitä markkinoinnin luomuksen takana on piilossa? Joko toiminnassa on jotain epäilyttävää tai sen taustalla olevaa työtä ei haluta tuoda esiin. Huolestuttavia ajatuksia molemmat.

Ilmiö ilmestyy, markkinointi tehdään

Ilmiö on jotain erityistä tai poikkeavaa. Se on asia, joka hämmästyttää tai kummastuttaa. Sen tapahtumisen voi huomata ja havaita. Se alkaa jostain ja laajenee. Määrittelyissä en ole törmännyt sen tietoiseen rakentamiseen muualla kuin markkinoinnissa. Korjatkaa, jos olen väärässä. Ukkonen on luonnonilmiö, samoin kuin hirmumyrsky. Sosiaalisessa elämässä esiintyy ilmiöitä, ja sosiaalisessa mediassakin.

Ilmiöitä etsitään, tutkitaan ja halutaan ymmärtää. Niistä halutaan saada tietoa, jotta voisimme toimia yhä paremmin, tehokkaammin ja turvallisemmin. Ilmiöitä on siis olemassa. Niitä voi ja kannattaa hyödyntää.

Kukapa ei haluaisi olla erityinen ja huomattu positiivisessa mielessä – moni onkin, ja hyvä niin. Mutta onko Jounin kauppa tai Robin ilmiö? Tai Vain elämää? Entä SOK:n halpuuttaminen?

Näen ilmiöiksi nimitetyissä asioissa esimerkiksi suosittuja brändejä, hyvää ja tehokasta kampanjointia, menestyviä ja taitavia artisteja, onnistuneita konsepteja ja formaatteja ja niin edelleen. Hatunnosto näiden onnistumisten taustalla olevalle työlle.

Kasvua ei tehdä sattumalla

Suuri osa kaupalliseen menestykseen johtavista erilaisissa kommunikaatioverkostoissa leviävistä aiheista – monet viestinnän ja markkinoinnin trendit ja ilmiöt –  on saatu aikaan tarkoituksella, suunnitelmallisesti. 

Ei onnistuminen vain putkahda esiin jostain. Hienoahan se olisi ja halpaa, mutta kovin harvinaista. Onnistunut viestintä ja markkinointi ei ole ilmiö, vaan ammattilaisen työtä. Sattumalla ei tehdä tämän maan kasvua, vaan työvoitoilla. Viestintä ja markkinointi tulee tehdä huolella ja mitoittaa oikein tavoitteisiin nähden.

Pitkäjänteinen, herättävä ja kiinnostava viestintä ja markkinointi, brändin rakentaminen ja kampanjointi ovat korvaamaton ja oikea keino tehdä kasvua, saavuttaa tavoitteita ja onnistua niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Avoimuudella ja sen mahdollistamalla luottamuksella saavutetaan paljon pitkällä tähtäimellä. Viestijän ja markkinoijan työn tulee tähdätä seuraavaa kuoppaa pidemmälle ja perustua vastuullisuuteen.

Hullaantuminen, yhteinen kokeminen ja vuorovaikutus tietyn asian ympärille kokoontuneessa yhteisössä voi olla upeaa, hyödyllistä ja voimaannuttavaa. Se on aitoa, kun asia, jonka ympärillä hullaannutaan on vastaus todellisiin tarpeisiin tai arvoihin tai jotain mitä ei aiemmin ole ollut tarjolla. Tällöin ilmiö tai innovaatio voi levitä kuin itsestään, kevyelläkin markkinointibudjetilla. Esimerkiksi Ravintolapäivälle kävi niin. Työtä on taustalla tällöinkin, ja jatkuvaa läsnäoloa eri vuorovaikutusten kentillä.

Viestinnän työ esiin ja Suomi nousuun

Miksi aktiivisesta ja suunnitelmallisesta vaikuttamisesta on tarpeen käyttää sanaa, joka saa työn näyttämään sattumalta tai ei-tarkoitukselliselta? Viestinnällä, markkinoinnilla ja myynnilläkin, on tavoite. Me markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset teemme työtä, jonka perustana on strategia ja suunnitelma. Tähtäämme tuloksiin ja saavutamme niitä.

Me emme ole taikureita. Brändin rakentaminen sekä erilaisten teemojen, henkilöiden, palveluiden ja tuotteiden huomatuksi tekeminen on suunnitelmallista, aktiivista ja pitkäjänteistä työtä. Samaan aikaan töitä tehdään toisaalla, esimerkiksi tuotekehityksessä, tehtaissa, toimistoissa, asiakaspalvelussa, biisintekijöiden pöydillä, laulutunneilla tai studioissa. Huippuonnistumisten taustalla on hyviä ideoita, paljon hikeä, puurtamista ja pitkiä päiviä, myös viestinnän suunnittelussa.

Juuri viestinnän ja markkinoinnin työn tuloksia on tarpeen tuoda esiin, jotta suomalaiset yritykset ymmärtävät niiden merkityksen. Muun muassa Anne Korkiakoski tuo esille tärkeää asiaa: Suomalaisten tulee tehdä vahvemmin kasvua markkinoinnin keinoin.

Jotta ymmärrystä voidaan lisätä, asioista tulee puhua ymmärrettävästi. Kerrotaan me viestijät ja markkinoijat selkeästi ja avoimesti siitä mitä osaamme. Me osaamme auttaa menestyksen tekemisessä.

Lue myös blogi Viestinnän trendit palvelevat, kun perusta on kestävä