Medita_blogi_rotkomaisema

Sidosryhmien odotukset elävät ajassa. Ympäristönsuojelua suosiva asenneilmapiiri vaikuttaa vahvistuneen pandemiakokemuksen seurauksena. Päästöjen vähentämisestä on muodostunut rahan liikkeitä ohjaava muutosajuri. 

Kestävä liiketoiminta ja yritysvastuu ovat korostuneet koronankin aikana. Ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Mika Määttä tarkastelee ilmiön taustoja Meditan vieraskynäblogissa:

Koronapandemia on esimerkki toteutuneesta globaalista riskistä, jonka vain harvat osasivat ennakoida. Varautumisesta puhumattakaan. Sen keskeisiä opetuksia varmasti on, että arkitodellisuutemme voi muuttua varsin nopeasti ja dramaattisesti.

Koronan tuottama universaali oppimiskokemus voi osoittautua vielä varsin hyödylliseksi, kun kohtaamme tulevaisuudessa esimerkiksi ekologisen kestävyyskriisin aiheuttamia haasteita. Ne liittyvät etenkin ilmastonmuutoksen ja luontokadon etenemiseen sekä luonnonvarojen hupenemiseen. 

Globaalien ekokriisien ja koronakriisin aikaskaalat poikkeavat  toisistaan huomattavasti. Ilmastonmuutos ei ole nykyisten tieteellisten faktojen valossa enää musta joutsen, joka pääsisi uuden viruksen tavoin yllättämään koko maailman. Toisaalta myös ilmastonmuutoksen oireet voivat ilmetä jo lähitulevaisuudessa nykyistä huomattavasti nopeammilla, rajummilla ja yllättävämmillä tavoilla. 

Nykyisin monet maantieteellisesti etäiset tapahtumat heijastuvat yhä herkemmin myös omaan arkitodellisuuteemme. On hyvinkin mahdollista, että koronapandemia syventää ymmärrystämme sekä tästä yhteenkytkeytyneisyydestä että yhteiskunnan herkästä, helposti vakavaan epätasapainoon suistuvasta luontosuhteesta.  

Yritysten ja kuluttajien rooli kasvaa

Ekologisten kriisien ratkomisessa kaikilla yhteiskunnan toimijoilla on oma tärkeä roolinsa. Julkisen vallan toimijat visioivat, koordinoivat ja rahoittavat uusia, nykyistä kestävämpiä yhteiskunnallisia rakenteita. Toisaalta koko urakkaa ei voida hoitaa pelkästään ylhäältä päin toteutettuna poliittisena projektina. 

Nyt tarvitaan rohkeita, näkemyksellisiä ja innovatiivisia yrityksiä, jotka kykenevät tuottamaan uudenlaisia tuotteita ja palveluja ilmastojärjestelmämme kestokyvyn rajoissa.

Tällaisia ovat esimerkiksi kansainväliseen Science Based Targets -aloitteeseen liittyneet yritykset, jotka sitoutuvat vapaaehtoisesti Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen edellyttämiin toimenpiteisiin. 

Tietenkin koko urakan onnistuminen riippuu myös valveutuneista kuluttajista, jotka osaavat ja haluavat omalta osaltaan kääntää kehitystä oikeaan suuntaan. 

Ympäristönsuojelua suosivat asenteet vahvistuneet

Miten koronapandemia sitten näyttäisi vaikuttaneen eri toimijoiden pyrkimyksiin taltuttaa nurkan takana vaanivia vakavia ekologisia kriisejä? Koronapandemian alkuvaiheessa ennakoitiin yleisesti, että akuutin terveyskriisin keskellä ilmastoteemat jäisivät markkinoilla taka-alalle. Näin ei näytä kuitenkaan käyneen. Esimerkiksi rahoitusmarkkinoilla päästöjen vähentämisestä on muodostunut nopeasti vahva rahan liikkeitä ohjaava muutosajuri. Tästä yhden esimerkin tarjoaa Nordean hiljattain tekemä päätös, jonka mukaan pankki vähentää oman sijoitus- ja luottosalkkunsa hiilidioksidipäästöjen kuormaa 40–50 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sama trendi näkyy myös yleisemmin vastuullisen sijoitustoiminnan volyymeissa, jotka ovat nousseet etenkin Euroopassa viimeisen vuoden aikana kohisten uusille ennätystasoille. 

Koronakokemuksilla on epäilemättä vaikutusta myös ihmisten arvoihin ja käyttäytymismalleihin. Tuoreiden tutkimusten ja selvitysten perusteella ympäristönsuojelua suosiva asenneilmapiiri vaikuttaa jossain määrin vahvistuneen yhteisesti jakamamme pandemiakokemuksen seurauksena. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että monet ovat aiempaa kiinnostuneempia vähentämään kokonaiskulutustaan ja lisäämään kulutustavaroiden kierrättämistä. Näitä elämäntapojen ja kuluttajakäyttäytymisen orastavia muutoksia on tunnistettu esimerkiksi Sitran tuottamassa selvityksessä

Kriisinkestävä menestys edellyttää uudistumista

Koronakriisin pitkäkestoisia vaikutuksia yhteiskuntien toimintaan, elinkeinoelämään ja ihmisten arkeen on vielä liian aikaista arvioida. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että kokemamme kriisin myötä kestävästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta on muodostumassa entistäkin kriittisempi strateginen kilpailuetu kaikilla toimialoilla. 

Uudenlaisten ratkaisujen innovointi ja jatkuva oppiminen ovat välttämättömiä edellytyksiä yritysten menestymiselle.

Nykyisten ja tulevien kriisien keskellä uudenlaisten ratkaisujen innovointi ja jatkuva oppiminen ovat välttämättömiä edellytyksiä yritysten menestymiselle. Vanhalla ladulla hiihtäminen ei enää riitä, sillä ekologisiin haasteisiin vastaaminen muuttaa jollakin tavalla jokaista toimialaa ja työpaikkaa. 

Nykyisten ja tulevien kriisien keskellä toimijoiden on myös päätettävä aiempaa jämäkämmin siitä, miten ne asemoivat itsensä suhteessa yhteiskuntaan ja sen merkittävimpiin haasteisiin. Näissä pohdinnoissa tarvitaan aimo annos myös luovaa ja ennakoivaa asennetta sekä vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin varautumista, jotta tulevat kriisit eivät pääsisi yllättämään meitä enää koronapandemian tavoin.  

 

Mika_Maatta_pieni

Mika Määttä
FM, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija

Lue lisää aiheesta 

Kirjoittanut: Medita
Julkaistu: 05.05.2021
Avainsanat: vastuullisuusviestintä, toimialatrendit, kestävä liiketoiminta

Tilaa blogi

Viimeisimmät kirjoitukset

Avainsanat

kaikki