Mika Särkijärvi, Tuija Soikkeli, VV-Auton viestintäpäällikkö Riitta Karjalainen ja Tommi Pitenius.
Autoala muuttuu vauhdilla. Muutos ei kohdistu ainoastaan autoiluun ja liikenteeseen vaan sillä on huimia vaikutuksia moneen muuhunkin toimialaan. Kiihtyvä muutos tuo uusia haasteita myös autoalan viestinnälle.
Autoalan suuresta muutoksesta kertoo jo sekin, että muutaman viime viikon aikana on järjestetty useita seminaareja esimerkiksi älyliikenteestä. Osallistuin itse viikon sisällä kahteen eri tapahtumaan: autoalan vaikuttajatapahtumaan AKL Summitiin ja Moottoritoimittajat ja tiedottajat ry:n Älyliikenneseminaariin, jota MOTT ry:n hallituksen jäsenenä olin myös järjestämässä. Eniten keskustelua tuntuu herättävän tällä hetkellä autonominen ajaminen sekä autoilutapojen ja auton omistamisen muutos.
Autonominen ajaminen tulee – varmasti
Autonominen ajaminen on juuri nyt autoalan kuumin puheenaihe, vaikkei kukaan autonvalmistaja ole vielä ilmoittanut tarkkaa aikaa tai edes vuotta ensimmäisille täysin autonomisille autoille. Varmaa on ainoastaan se, että se on tulevaisuudessa arkipäivää.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner muistutti AKL Summitin avajaispuheenvuorossaan, että 90 % liikenneonnettomuuksista johtuu inhimillisistä erheistä. Tämän valossa autonominen ajaminen tulee varmasti lisäämään liikenneturvallisuutta.
Nykyautoissa on jo valtavasti älyä ja automatiikkaa, kuten kuljettajaa avustavia älykkäitä järjestelmiä, joita itsekin olen päässyt jo kokeilemaan. Esimerkiksi kaistanpitoavustin valvoo, että auto pysyy omalla kaistallaan, vaikka kuljettajalla ote hetkeksi herpaantuisikin.
Mukavuutta ja turvallisuutta ajamiseen tuo myös mukautuva vakionopeudensäädin, joka huolehtii siitä, että etäisyys edellä ajavaan pysyy samana ajonopeuksien vaihtuessa.
Järjestelmät toki muistuttavat kuljettajaa siitä, kuka ajamisesta on vastuussa: jos ei ohjauspyörään koske useampaan sekuntiin, auto muistuttaa asiasta äänimerkillä.
Automaation viisi tasoa
Autojen automaatiossa on viisi tasoa, jossa alimpana, tasolla yksi, auto on täysin kuljettajan hallinnassa ja ylimmällä, viitostasolla, auto ajaa ilman kuljettajaa.
Tällä hetkellä suurin osa markkinoilla olevista uusista autoista on tasoa yksi ja kaksi. Tasolla yksi kuljettajalla on poikittaisliikenteen hallinta ja ajoneuvo pitää huolen muista toiminnoista. Tasolla kaksi kuljettaja seuraa tapahtumia ja ajoneuvo kontrolloi pitkittäis- ja poikittaisliikkeitä joissain tilanteissa.
Esimerkiksi Audin seuraava malli on tasoa kolme, jossa ajoneuvo ohjaa pitkittäistä ja poikittaista liikennettä monissa tilanteissa, varoittaa kuljettajaa hyvissä ajoin ja kuljettaja on valmiina ottamaan järjestelmän hallintaansa.
Neljännellä tasolla ajoneuvo ohjaa pitkittäistä ja poikittaista liikennettä monissa tilanteissa, pystyy minimoimaan riskitilanteen ja ajoneuvo on kuljettajaton tietyissä tilanteissa.
Autonomisten autojen vaikutus muihin toimialoihin
Autonominen ajaminen vaikuttaa myös moneen muuhun toimialaan. AKL Summitissa erityisen vaikuttava oli tietojenkäsittelytieteen tohtori Henry Tirrin esitys, jossa muutoksia visioitiin. Autoteollisuus itsessään muuttuu, kun polttomoottoreista siirrytään yksinkertaisempiin sähkömoottoreihin. Autojen huolto- ja korjaamistarve vähenee polttomoottoreiden ja kolareiden vähenemisen ansiosta.
Lähde: AKL Summit / Henry Tirri
Vakuutusala kohtaa tulevaisuudessa suuren muutoksen: kun onnettomuuksia ei enää satu entiseen tapaan, ei auto- ja liikennevakuutuksiakaan vastaavasti tarvita. Hotelliyöpymisten tarve vähenee, kun matkustaja voi nukkua matkan aikana autossaan, eikä ole tarvetta ajaa yöksi perille.
Median tuottajat ovat muutoksessa hyötyjiä: Kun ajomatkalla ei tarvitse keskittyä ajamiseen, voi matka-ajan käyttää työntekoon tai esimerkiksi elokuvien katseluun.
Vaikutus ulottuu jopa sairaanhoitoon: Esimerkiksi, kun liikenneonnettomuuksissa kuolleilta ei enää saada siirtoelimiä, kasvaa paine keinoelinten kehittämiseen.
Suuri muutos on edessä myös auton käyttötavoissa, mutta siitä aiheesta enemmän seuraavassa blogissa.
Uusia sanoja ja termejä viestintään
Autoalan viestintä on mielenkiintoisten haasteiden edessä. Autoilun, autojen ja uusien järjestelmien kehittyessä törmäämme jatkuvasti uusiin termeihin. Henry Tirri piti esityksensä AKL Summitissa suomeksi, mutta esitysmateriaali oli englanninkielinen yksinkertaisesti siitä syystä, ettei uusille termeille ole olemassa suomenkielisiä sanoja.
Olemme Meditassa mielenkiintoisessa roolissa, kun yhdessä asiakkaamme VV-Auton kanssa pääsemme kehittämään ja vakiinnuttamaan uusia sanoja, ilmaisuja ja termejä autoalalle. Pohdimmekin kollegoideni Tommin ja Mikan kanssa harva se viikko uusia autoalan sanoja ja käsitteitä miettien, mikä olisi lukijalle kuvaavin ja ymmärrettävin suomenkielinen sana.
Erilaiset käännöskoneet tarjoavat sanoille omia versioitaan, mutta ne ovat – autotermejä lainaten – vain avustavia järjestelmiä, ja kuljettajan – eli tässä tapauksessa kirjoittajan – täytyy ottaa tekstistä vastuu ja varmistaa termien ja sanojen oikeellisuus itse.
Autonomisten autojen kehitystyötä tehdään jatkuvasti, mutta aivan lähivuosina niitä ei vielä teillämme todennäköisesti näy: Kuten Autoliiton Jonne Luomala MOTTin Älyliikenneseminaarin päätteeksi muistutti, Suomessa ajetaan edelleen keskimäärin 13 vuotta vanhoilla autoilla. Vielä jokusen vuoden siis saamme autonomisia autoja odotella, mutta kehitykseen ja muutokseen on syytä jo valmistautua. Tämä on huikea mahdollisuus myös suomalaisille ajoneuvoteknologian yrityksille.
Tähän muutokseen on kiinnostavaa hypätä kyytiin edelläkävijöiden joukossa – vaikka ajammekin vielä itse.
Tuija Soikkeli
