Tiedeviestintä on viestinnän erikoisala, joka keskittyy viestimään tieteestä ja uusista tutkimustuloksista yleistajuisesti. Pitääkö siis olla tutkija, jotta tarvitsee tiedeviestinnän taitoja? Ei välttämättä.

Tiede-ansaitsee-tulkin

Monenlaisten organisaatioiden toiminta perustuu tutkittuun tietoon ja teknologiaan. Ammateista esimerkiksi lääkäri ja insinööri ovat läheisessä kosketuksessa tieteeseen. Tieteen popularisoinnin tavoitteena on, että esitetty tieto on selkeää, kiinnostavaa ja oikein. Tämän voi toteuttaa myös yliopistoviestinnän tai tiedejournalismin ulkopuolella.

Ymmärrystä ja luottamusta tiedeviestinnällä

Tiedeviestintää voi hyödyntää, jos halutaan selventää organisaation omille yleisöille ja sidosryhmille, mitä organisaatio tekee. Muistaako esimerkiksi sähkön kuluttaja ajatella, mitä kaikkea sähköverkon ylläpito vaatii? Viestitäänkö terveydenhuollon toiminnasta niin, että kaikki ovat kartalla? Selittämällä monimutkaisia asioita voidaan lisätä ymmärrystä ja luottamusta organisaatioon. 

Myös organisaation sisäistä ymmärrystä voi lisätä tiedeviestinnällä. Suuressa organisaatiossa eri osastot eivät välttämättä ole tietoisia siitä, mitä toiset tekevät. Tässä voi olla paikka selventää muille, millaisten ongelmien kanssa painitaan vaikkapa IT- tai potilasjärjestelmien kanssa. 

Syvempi ymmärrys siitä, miten muualla organisaatiossa toimitaan ja mitä kaikkea toiminta käsittelee, voi lisätä organisaation yhteishenkeä ja kohottaa ilmapiiriä. Yhteinen tavoite esimerkiksi potilasturvallisuuden parantamisessa antaa arvoa organisaatiolle sekä sisäisesti että ulkoisesti. 

Kilpailuetu, joka vakuuttaa

Tieteeseen ja tutkimukseen nojaaminen antaa yritykselle tai organisaatiolle kilpailuedun. Tällaisen toimijan ainutlaatuisuus perustuu siihen, että se tuottaa tai hyötykäyttää tutkittua tietoa. Tästä kannattaa myös viestiä ulospäin. 

Ei myöskään sovi unohtaa, että yksi yliopistojen tehtävistä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Yksi keino vaikuttamiseen on tiedeviestintä. Fakta vakuuttaa myös yritysmaailmassa. 

Tiede tutuksi ja saavutettavaksi

Onnistuneella tiedeviestinnällä voidaan saavuttaa paljon. Tieteen yleistajuistaminen tuo tunnettuutta tieteelle ja edistää luottamusta siihen. Tieteeseen kuuluu epävarmuus, joka on hyvä kommunikoida myös suurelle yleisölle. Yhtä lailla tieteeseen kuuluu se, että se korjaa itse itseään koko ajan. Viime kädessä ihmisten luottamus tieteeseen kasvaa, kun ymmärretään, että kaikkea ei tiedetä. 

Tieto tehdään saavutettavaksi tiedeviestinnällä. Kaikkien saatavissa oleva yleistajuinen tiedeviestintä edistää demokratiaa, koska kansalaisilla on pääsy uusimpaan tietoon siitä, mitä maailmasta tiedetään. 

Näkyvyyttä tieteen julkisuudesta

Tieteen julkisuus auttaa tutkijoita rahoituksen hankinnassa ja yliopistoja opiskelijamarkkinoinnissa. Tutkimukseen pohjaavalle yritykselle tieteen julkisuus tuo näkyvyyttä, joka voi lisätä myyntiä sekä mahdollisuuksia uuteen tutkimukseen ja innovaatioihin. Yliopistot ja yritykset tekevät myös yhä enemmän yhteistyötä. 

Tiede on yhteiskunnan voimavara, ja huippututkimus sekä tuotekehitys parantavat valtion mainetta sekä edellytyksiä ratkoa aikamme haasteita. 

Tiedesisällöt ovat monimutkaisia, mutta äärettömän tärkeitä ja kiinnostavia. Ne ansaitsevat tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. 

 

Aino Soutsalmi

aino@medita.fi 

Ota yhteyttä

 

Kirjoittanut: Aino Soutsalmi
Julkaistu: 24.11.2021
Avainsanat: viestintä, luottamus, näkyvyys, tiedeviestintä, kilpailuetu, yritysarvo

Tilaa blogi

Viimeisimmät kirjoitukset

Avainsanat

kaikki