Vesillä näkee surullisen usein veneilijöitä ilman pelastusliivejä. Hyvä ystävämmekin oppi kantapään kautta elintärkeän rutiinin pukea aina liivit päälle. Sitä ennen kolmen perheen lapset olivat vähällä jäädä isättömiksi, sillä veneen kaaduttua pelastusliivien pukeminen ei kylmän kangistamilla sormilla enää onnistunutkaan. Kriisi voi jähmettää yrityksissäkin, jos siihen ei ole ennakkoon varauduttu. Kriisin hetkellä kangistumisella ja hitaudella voi niissäkin olla kauaskantoisia seurauksia.

Paniikki ei auta

Kun työmaalla iskee oikea hätätilanne tai esimerkiksi yrityksen ”kimppuun” hyökkäävä nettikirjoitus lähtee lumivyöryn lailla leviämään, ei ole aikaa miettiä kuka soittaisi kenellekin, selvittäisi taustat, ohjeistaisi asianosaiset ja vastaisi samalla asianmukaisesti lukuisiin kyselyihin siten, ettei kaataisi lisää vettä myllyyn ja pahentaisi tilannetta enää entuudestaan, tai pahimmillaan haittaisi pelastusviranomaisia.

Normaalitilanteessa päivänselvältä näyttävä, ennalta mietitty ja harjoiteltu kriisiviestinnän prosessi nimettyine vastuuhenkilöineen osoittautuu hätätilanteissa kullanarvoiseksi. Takaraivossa oleva toimintamalli muuttuu automaatioksi paniikkitilanteissa, jolloin järjenjuoksu ei ole kirkkaimmillaan.

Henkeä uhkaava kriisi

Ystäviemme järkyttävä kokemus päättyi onnekkaiden sattumien kautta hyvin. Jos pelastusliivit olisivat olleet päällä ja hätätilanteita harjoiteltu etukäteen, heidän ei kuitenkaan olisi tarvinnut luottaa henkeään sattumien varaan. Henkeä uhkaavien tilanteiden varalle yrityksissäkin on omat kriisiviestinnän ”pelastusliivinsä”, jotka minimoivat vahingot, jos niistä on viestitty riittävän selkeästi henkilöstölle.

Henkeä uhkaavissa tilanteissa tärkeintä:

  1. Varmista turvallisuus
  2. Soita hätänumeroon
  3. Auta uhreja
  4. Noudata pelastusviranomaisten ohjeita – myös viestinnässä

Muut kriisit

Potentiaalisia muita kriisin paikkoja yrityksissä onkin sitten lähes loputtomasti. Niitä voivat olla esimerkiksi yrityksen mainetta uhkaavat, negatiiviset some- tai yleisönosastokirjoitukset, jotka leviävät usein nopeasti, huolimattomuudesta tai piittaamattomuudesta johtuvat työtapaturmat, tahalliset tai tahattomat tietovuodot, väärinkäytökset tai vaikka hitaasti kehittyvät talouskriisit.

Vaikka kriisi ei ihmishenkeä uhkaisikaan, yrityksen elinkelpoisuuteen pienemmälläkin kriisillä voi olla vaikutusta. Saadakseen niistä ajoissa vihiä, yrityksen henkilöstöä voi sekä opastaa tunnistamaan kriisejä että kannustaa pitämään tuntoaistit herkkänä ja ilmoittamaan havainnoistaan matalalla kynnyksellä. Myös vastuut on tärkeää sopia etukäteen ja viestiä koko henkilöstölle, esimerkiksi kuka saa antaa lausuntoja aiheesta. Usein paras nyrkkisääntö on: ”älä kommentoi itse” ja ohjata kyselyt viestinnälle tai johdolle.

Perusperiaatteita, joilla pötkii jo pitkälle:

  • Ennaltaehkäise avoimella viestinnällä
  • Toimi nopeasti, ole aloitteellinen
  • Varmista tiedonkulku, myös sisäinen
  • Ole rehellinen, myönnä virhe (jos sellainen on tapahtunut), pyydä anteeksi ja osoita empatiaa

Puuttuuko yrityksestänne kriisiviestintäsuunnitelma? Ota rohkeasti yhteyttä ja pyydä tarjous.

Kirjoittanut: Päivi Tervonen
Julkaistu: 16.10.2019

Avainsanat: