EU-alueen lääkinnällisten laitteiden toimijoiden arkea muovaavat tiukentunut sääntely, sitkeä pandemia ja innovaatiovirta. Mistä ilmiöissä ja kehityssuunnissa on kyse? Entä millaisia viestintätarpeita ne alalle sytyttävät?
Muutosvoimia, jotka vaikuttavat myös alan viestintään, on samanaikaisesti useita. Kolmiosaisessa blogisarjassamme Tiina Tyni nostaa niistä esiin sääntelyn, innovaatiot ja pandemian.
MedTech Europen The European Medical Technology Industry in figures 2021 raportin mukaan lääketieteellisen teknologian alalle on tyypillistä ehtymätön innovaatioiden virta. Vuonna 2020 Euroopan patenttivirastoon tehtiin yli 14 000 lääketieteellisen teknologian patenttihakemusta, mikä on 40 % enemmän kuin lääkehakemuksia. Mitä tulee myönnettyihin patentteihin, siinäkin lääketieteellisen teknologian ala on petrannut vuosi vuodelta (toisin kuin lääkeala): 73 % hakemuksista hyväksyttiin vuonna 2020. Ylipäätään ala kasvaa Euroopassa voimakkaasti (8,5 % vuonna 2020) ja sen kauppatase oli 8 miljardia vuonna 2020.
Innovaatioiden taustalla ovat jatkuvassa murroksessa olevat terveydenhuolto, hoitotarpeet ja hoitomenetelmät. Sekä kuluttaja- että ammattikäyttäjät haluavat enemmän ja parempaa. Riskejä ja kustannuksia halutaan vähentää. Samalla halutaan toimia turvallisemmin ja tarjota tehokkaampaa ja laadukkaampaa hoitoa. Lisäksi pyritään huolehtimaan terveydestä ja saamaan henkilökohtaisempia hoitoratkaisuja. Innovaatioille on jatkuva kysyntä, ja oikeastaan vain alan tiukka sääntely hiukan hidastaa virtaa markkinoille.
Innovaatiot synnyttävät lukuisia viestintätarpeita, kuten rahoittajien houkuttelu samaan aikaan kuin kehitetään ja valmistetaan innovaation kaupallista versiota. Kehittäminen ja valmistaminen vaativat tyypillisesti monen kumppanin välistä tutkimusta ja yhteistyötä, koska lääketieteellisen teknologian toimijoista 95 % on pk-yrityksiä. Lisäksi erityisesti läpimurtolaitteissa on tärkeää rakentaa ajatusjohtajuutta ja tavoittaa kohderyhmiä. Siihen vaaditaan muun muassa teknisten tietojen avaamista ymmärrettävälle kielelle. Lopulta valmista innovaatiota pitää markkinoida ja myydä. Kaikissa näissä vaiheissa voidaan hyödyntää ainakin digi- ja sisältömarkkinointia viestinnässä.
Koska innovatiivisia lääkinnällisiä laitteita suunnitellaan yhä enemmän yksityiskäyttöön, korostuu laitteiden oikea ja turvallinen käyttöönotto ja käyttäjäviestintä. Käyttäjä käyttää laitetta ehkä yksin ja on epävarma mitä pitäisi tehdä. Viestinnässä pitää panostaa paitsi peruskäyttöohjeisiin, myös käyttäjän motivointiin ja tukemiseen arjessa.
Innovatiivisia laitteita otetaan käyttöön myös terveydenhuollon organisaatioissa. Mitä innovatiivisempi laite on, ja mitä enemmän se muuttaa organisaation vanhoja tapoja, sitä enemmän uuteen kohdistuu pelkoja ja kuormitusta sisäänajosta. Tilanteen helpottamiseksi tarvitaan sisäistä viestintää ja asiakasviestintää. Laitevalmistajan tai terveydenhuollon organisaation kannattaa investoida muutoksesta ja käyttöönotosta viestimiseen kohderyhmälle monipuolisesti oleellisissa kanavissa, kuten verkkosivuilla, hoitopaikassa ja paikallismediassa.
Lue blogisarjan ensimmäinen osa sääntelyn vaikutuksista ja kolmas osa siitä, kuinka pandemia kasvattaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän vaatimuksia.
Tiina Tyni on lääkinnällisten laitteiden sääntelyasiantuntija, joka auttaa laitevalmistajia ja muita alan toimijoita välttämään sääntelykarikot ja navigoimaan markkinoilla vastuullisesti ja tuloksekkaasti.
Kirjoittanut: Tiina Tyni
Julkaistu: 07.10.2021
