Ihmisoikeusvastuun viestintä haastaa yrityksiä

Viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat sitoutuneet laajasti ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tulokset näyttävät suomalaisten yritysten olevan kuitenkin varsin alkuvaiheessa ihmisoikeusvastuun integroinnissa osaksi yrityksen ydintoimintoja.

Monissa yrityksissä ihmisoikeuskysymykset tulevat näkyviksi mm. työntekijöille suunnatuissa toimintalinjauksissa, riskienhallinnassa, hankintaketjujen hallinnoinnissa sekä yhteistyökumppaneiden vastuullisuuden seurannassa ja auditoinnissa. Näyttää kuitenkin siltä, että monella suomalaisyrityksellä on vielä runsaasti työsarkaa, erityisesti ihmisoikeusvastuun järjestelmällisessä raportoinnissa ja viestinnässä.

Epävarmuudet estävät viestintää

Suomalaisyrityksissä on pantu merkille sidosryhmien kasvaneet tiedontarpeet ihmisoikeuskysymyksissä. Julkinen keskustelu mediassa on luonut paineen lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kaikessa toiminnassa.

Selvityksen mukaan ihmisoikeusvastuusta ja -kysymyksistä viestiminen koetaan yrityksissä haastavana.  Suurimmat ihmisoikeusviestimisen esteet liittyivät hankaliin käsitteisiin, epävarmuuksiin liittyen mittareihin ja vaaditusta läpinäkyvyyden tasosta. Moni yritys kokee ihmisoikeusosaamisensa puutteelliseksi ja resurssit vajaiksi. Myös yrityksen johdon varovaisuus ihmisoikeusasioissa koettiin viestimisen esteeksi.

Näyttää siltä, että yritysten ihmisoikeusvaikutukset jäävät usein kertomatta. Monipolviset kansainväliset hankintaketjut tekevät jäljittämisestä ja tiedon todentamisesta vaikeaa.

Ohjeistus ja mallit auttavat eteenpäin

Jokaisella organisaatiolla on kannettavanaan ihmisoikeusvastuunsa.  Yritysten tulee kunnioittaa ihmisoikeusnormeja, joihin on sitouduttu laajoin kansainvälisin sopimuksin. Yritysten toimintaan liittyviä ihmisoikeuksia ovat mm. oikeus terveelliseen ja turvalliseen työhön, syrjimättömyys, mahdollisuus työn ja perheen yhdistämiseen, yksityisyyden suojaan ja ammattiyhdistystoimintaa sekä pakkotyön, ihmiskaupan ja  lapsityön ehdottomat kiellot. On tärkeää muistaa, että yrityksillä on positiivisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin esimerkiksi työpaikkojen muodossa.

Erilaiset organisaatiot ovat julkaisseet Ihmisoikeusvastuun seurantaan tarkoitettuja raportointimalleja ja ohjeistuksia, jotka auttavat yrityksiä kehittämistyössä. Esimerkiksi Keskuskauppakamari on luonut yrityksille suunnatun ihmisoikeussitoumuksen työkaluksi ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen. Konkreettiset ohjeet ja työkalut auttavat yrityksiä työssään eteenpäin ja tuovat varmuutta kehitystyöhön. Tärkeintä on kuitenkin halu sitoutua ihmisoikeusasioiden jatkuvaan kehittämiseen ja johtamiseen.

Lähitulevaisuudessa yrityksiin kohdistuvat vastuullisuusvaatimukset kasvavat. Lainsäädännön kehittyessä ja mahdollisen regulaation lisääntyessä kannattaa ihmisoikeusvastuun ja -viestinnän kehittäminen aloittaa mahdollisimman pian.

Maria Pecoraro

Meditassa 2020– 2021 konsulttina työskennellyt  KTT Maria Pecoraro on tarkastellut 2016 Jyväskylän yliopistossa hyväksytyssä väitöskirjassaan eettistä kuluttamista kulutuskulttuurissa. Tällä hetkellä Pecoraro toimii projektipäällikkönä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. 

Lähde: Tran-Nguyen Elina,  Halttula Suvi,  Vormisto Jaana, Aho Lotta, Solitander Nikodemus, Rautio Sirpa ja Villa Susan. 2020. Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tila (SIHTI) -hanke Selvitys suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tilasta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:57.

Arvioidaanko yrityksessänne toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia? Viestitäänkö niistä avoimesti?

Tee vastuullisuusviestinnän itsearviointi